Wihonen: Suomi tilasi miljoonia koronarokotteita, joita ei voida käyttää – kelpaavat kuitenkin kehitysmaissa

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kehittyviin maihin lahjoitettavista koronarokotteista.

Suomen on uutisoitu lahjoittavan 3,65 miljoonaa annosta koronarokotteita kehittyviin maihin. Kyse on AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteista, joita Suomi ei tarvitse. Jollei rokotteita siis jaettaisi eteenpäin kehittyviin maihin, niin ne jäisivät käyttämättä kokonaan.

– Ylijäämän lahjoittaminen on jalo ajatus, mutta herää kysymys, että jos rokotteiden ei katsottu olevan sopivia suomalaisille, niin miten niistä ajatellaan olevan hyötyä kehittyvissä maissa? ihmettelee kansanedustaja Jussi Wihonen.

Ylijäämärokotteiden jakamisen kustannusvaikutusten todetaan olevan myös Suomelle neutraali, vaikka rokotteiden arvoksi on ilmoitettu noin 10 miljoonaa euroa. Wihonen ihmettelee, eikö rokotteiden säilytyksestä ja kuljetuksesta synny kustannuksia.

Eikö vaikutusta rokotustahtiin?

3,65 miljoonan rokotteen lahjoittamisen ei todeta hidastavan rokotustahtia Suomessa. Wihonen ihmettelee toteamusta, sillä Suomessa annettavien rokotteiden määrään verrattuna kyse on kuitenkin varsin merkittävästä määrästä.

– On todettu, että tavoitteena oleva 80 prosentin rokotekattavuus tarkoittaa sitä, että 3,9 miljoonan suomalaisen pitäisi ottaa kaksi rokotusannosta. Kysymyksen kirjoitushetkellä täysiä rokotussarjoja on jaettu viranomaisten mukaan noin 3 miljoonaa eli 61,3 prosenttia väestöstä.

– Edellä mainitut faktat eivät osaltaan kerro, että rokotusten suhteen oltaisiin täysin onnistuttu. Rokotustahti on ollut hyvää, mutta ihmetystä herättää, että yli kolme miljoonaa rokotetta lojuu ylimääräisenä, Wihonen ihmettelee.

Mitkä ovat todelliset kustannukset?

Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, että jos ylijäämärokotteita ei ole jaettu suomalaisille, niin miten niiden koetaan olevan hyödyllisiä kehittyvien maiden asukkaille. Hän haluaa tietää myös sen, mitkä ovat ylijäämärokotteiden todelliset kustannukset ja onko Suomi saanut käyttämättömistä rokotteista minkäänlaista taloudellista hyvitystä.

– Voiko tosiaan väittää, ettei Suomen rokotustahtiin ole vaikuttanut se, että on ostettu kolme miljoonaa rokotetta, joita kuitenkaan ei ole voitu kansalaisille jakaa? Wihonen kysyy.