
Vuodetun laskelman mukaan EU:n hiilineutraaliuustavoite tulisi Suomelle murskaavan kalliiksi: 25 miljardia euroa VUODESSA
Financial Times saa käsiinsä EU:n komission laatiman arvion siitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen tulisi maksamaan EU:lle ja sen jäsenmaille. Suomessa vain Kauppalehti ja HS ovat kirjoittaneet aiheesta hyvin niukan jutun. Tämä on erikoista, sillä arvion mukaan Suomen maksettavaksi tulisi 25 miljardin vuotuinen summa – joka on lähes yhtä suuri kuin kaikki sote-menot yhteensä. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa.
Euroopan Unionin tavoitteena on alentaa hiilidioksidin päästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi täysi hiilineutraalisuus pitäisi saavuttaa vuonna 2050. Mitään konkreettista suunnitelmaa ei vielä ole olemassa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Kuuluisa talouslehti Financial Times on saanut käsiinsä EU:n komission laatiman arvion siitä, mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen tulisi maksamaan EU:lle ja sen jäsenmaille. (Financial Times, 23.1.2024, otsake ”EU must invest about 1,5 trillion a year to meet net zero target”). Summa on 1 500 miljardia euroa vuodessa eli 1,5 biljoonaa. Kahdenkymmenen vuoden aikana 2030-2050 summa olisi peräti 30 000 miljardia euroa. Unionin jäsenmaiden BKT oli viime vuonna yhteensä noin 16 000 miljardia euroa. FT:n mukaan komissio ehdottaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttö alenisi 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Komissio julkistaa helmikuussa virallisesti laskelmansa, jotka ilmeisesti on vuodettu FT-lehdelle. Suomessa ilmeisesti vain Kauppalehti on huomannut FT:n kirjoituksen 23.1.2024 (”Vihreän siirtymän hinta alkaa selvitä”).
Vihreän siirtymän kokonaislasku voidaan jakaa jäsenmaiden kesken niiden BKT-osuudella. Suomen osuus olisi silloin noin 25 miljardia euroa vuodessa. Tämän verran rahaa Suomen siis tulisi käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan vuodessa. Summa on vajaat 10 prosenttia Suomen BKT:n arvosta vuodessa. Puolustusvoimien menot ovat nykyisin noin kaksi prosenttia BKT:stä.
Tiedossa ei vielä ole, miten EU:n komissio on ajatellut jakaa kulut EU:n tasolla maksettaviin ja toisaalta jäsenmaiden itse suoraan maksaviin investointeihin. Todennäköistä on, että jäsenmaat itse maksavat suoraan pääosan kuluista. Täysin avoin on myös kulujen jakaminen julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Suomen julkinen talous on niin huonossa kunnossa, että vastuuta siirrettäneen pääosin yksityiselle sektorille eli pääosin yrityksille.
EU-maiden julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut jo pitkään trendinomaisesti. Komissio julkistanee arvionsa vihreään talouteen siirtymisestä helmikuussa. Komissio esittänee edellä mainittuja summia tarkoituksella ennen europarlamentin vaaleja kesäkuun alussa. Niistä syntyy varmasti kiihkeä keskustelu. Kysymys on valtavista summista jäsenmaiden kannalta katsottuna. Tämä luo suurta painetta lisätä jälleen EU:n yhteistä velkaa kuten tapahtui NGEU-hankkeessa koronan yhteydessä vuonna 2022. Silloin päätettiin ottaa velkaa yhteensä noin 750 miljardia euroa.
Suomen hallituksen on syytä ottaa kriittiseen tarkasteluun komissiolta tulossa olevat ehdotukset. Jäitä on pantava hattuun. Komissiolla on tulossa muitakin ehdotuksia yhteisen velan ja tulonsiirtojen kasvattamiseksi. Suomi on yhteisissä hankkeissa aina ollut nettomaksajan roolissa kuten edellä mainitussa elvytysrahaston eli NGEU:n hankkeessa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: ”Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”

Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset

Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”

Hallituksen esitys alentaisi bensan hintaa – myönteisiä vaikutuksia erityisesti kuljetusalalle
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: Mistä laitetaan 10 miljardia, Antit?
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa tuoreessa sosiaalisen median päivityksessään kantaa maan talouspoliittiseen keskustelukulttuuriin.

HU: Ulkomaalaisia opiskelijoita houkutellaan Suomeen valheellisin lupauksin – oppilaitospapilta ankarat moitteet: ”Koko hanke pitäisi keskeyttää. Heitä odottaa täällä vain omaisuutensa menettäminen”

Tampereen Perussuomalaiset aikoo äänestyttää pormestarivalinnasta – kyseenalaistaa Nurmisen ehdokkuuden
Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä ilmoittaa aikovansa äänestyttää pormestarin valinnasta kaupunginvaltuuston järjestäytymiskokouksessa maanantaina. Ryhmä kyseenalaistaa Ilmari Nurmisen pormestariehdokkuuden ja hänen toimintatapansa jo ennen uuden valtuustokauden alkua.

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg purjehtii Gazaan
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on ottanut näkyvän Israel-vastaisen kannan 7. lokakuuta 2023 alkaneen sodan jälkeen. Hän yrittää vierailla Gazassa Freedom Flotilla -aluksella. Aktivistiseurueen purjehdusmatkan on tarkoitus alkaa sunnuntaina.

Perussuomalaiset kansanedustajat laulavat yhdessä iki-ihanan Suvivirren

Suomen tuella toimivat palestiinalaisjärjestöt selittivät Hamasin terrori-iskua vastarinnaksi – toimiiko hyväntekeväisyysjärjestöjen omavalvonta?
Tutkimuslaitos NGO Monitorin johtava tutkija Shaun Sacks vieraili Suomessa toukokuussa. Hän esitteli raportin, joka avaa Suomen palestiinalaisalueilla rahoittamien järjestöjen toimintaa. Raportti kertoo, miten jotkut ihmisoikeusjärjestöt sivuuttavat tosiasioita ja levittävät poliittista narratiivia kansainvälisillä foorumeilla.

PS äänestytti SDP:n Ilmari Nurmisen valinnasta pormestariksi – Vigelius: ’’Vasemmiston, enemmistön vai kaikkien tamperelaisten pormestari?’’
Tampereen uusi kaupunginvaltuusto kokousti ensimmäistä kertaa maanantaina. Kokouksessa päädyttiin äänestämään pormestarin valinnasta, sillä perussuomalaiset vastustivat SDP:n pormestariehdokas Ilmari Nurmisen valintaa.

Tutkimus: Vasemmalle kallellaan olevat nuoret katkovat herkästi suhteita perheenjäseniin ja ystäviin poliittisten ristiriitojen vuoksi
Tuore amerikkalaistutkimus osoittaa, että poliittinen polarisaatio on Yhdysvalloissa lisääntynyt merkittävästi, erityisesti vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Vasemmalle kallellaan olevien demokraattien kannattajat vaikuttaisivat pistävän välit poikki läheisiin ihmisiin hieman herkemmin kuin republikaanit.

Pariisi tulessa jalkapallovoiton jälkeen – mellakoitsijoista monet ovat maahanmuuttajataustaisia
Jalkapallo-ottelun voitonjuhlat Pariisissa muuttuivat väkivaltaiseksi mellakaksi, jossa poltettiin autoja ja ryöstettiin kauppoja. Kaksi ihmistä on kuollut ja loukkaantuneita on yli 200. Väkivaltaisten mellakoitsijoiden joukossa oli paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä.

Zalandon hijab-kampanja suututtaa islamistista hallintoa paenneita naisia: ”Siskoni menettivät henkensä tämän typerän hijabin takia”
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.