

Koronajäljittäjä työssään. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Tarkkonen: Perinteiset ammatit murroksessa, tulevaisuuden työelämässä korostuvat digitalisaatio ja luottamus
Taloustoimittaja Ilmari Tarkkonen puntaroi tulevaisuuden työelämän ilmiöitä.
Luottamus ja digitalisaatio mullistavat vakuutusyhtiöiden toimintaa.
Ennen vakuutusyhtiöt kävivät läpi yksilöllisesti jokaisen asiakkaan lähettämän vahinkoilmoituksen ja vahinkokäsittelijän tehtäviin kuului selvittää, löytyykö vahinkoilmoituksesta epäilyttäviä piirteitä. Kuittien ja lisäselvitysten pyytäminen kuuluivat vahinkokäsittelyn rutiineihin. Nykyään on toisin.
Nykyisin vakuutusyhtiöt lähtökohtaisesti luottavat asiakkaisiinsa ja maksavat korvaukset pääsääntöisesti asiakkaan ilmoituksen mukaan. Vilpillisten asiakkaiden kyttääminen on siirretty tekoälyn tehtäväksi.
Vakuutusyhtiön tietojärjestelmä nuuskii, josko asiakkailla on poikkeuksellisen paljon vahinkotapahtumia tai onko asiakashistoria muutoin poikkeava. Harvat epäilyttävät tapaukset katsotaan sitten ihmisvoimin läpi, tosin harvemmin niissäkään vilppiä ilmenee.
Tietotekniikan kehittymisen suoma muutos korvausvaatimusten käsittelyssä on sekä parantanut asiakastyytyväisyyttä että vapauttanut valtavan määrän työvoimaresursseja vakuutusyhtiöissä. Kolikon toinen puoli on, että toisaalta muutos on edellyttänyt yhä koulutetumman työvoiman käyttöä.
Myös kauppa on murroksessa
Ennen kassatyöntekijä naputti kassakoneeseen jokaisen tuotteen hinnan yksilöllisesti. Mahdollisen virheen korjaaminen oli työlästä. Ja jokaiseen tuotteeseen tuli liimata kaupassa hintalappu. Nykyään on toisin.
Työn määrä suhteessa kassan läpi kulkevaan tavaravirtaan on ollut laskussa jo vuosikymmeniä. Nyt innovaationa ovat muun muassa hybridikassat, joissa myyjä voi luovuttaa työpisteensä asiakkaalleen ja antaa asiakkaan hoitaa itse kassan tehtävät. Tuotteetkin on kaupalle valmiiksi merkitty EAN-koodein, enää ei tarvitse kuin yhden kerran syöttää tuotteen hinta kassajärjestelmään.
Itsepalvelukassoihin siirtymistä on hidastanut Suomessa muun muassa perusteeton huoli myymälävarkauksien lisääntymisestä.
Koronatoimien aiheuttamat mullistukset
Koronatoimet aiheuttivat työelämässä mullistuksen. Omiin alaisiinsa potentiaalisina työn välttelijöinä suhtautuneet esimiehet ovat monin paikoin joutuneet yllättymään positiivisesti. Ja ylimmälle johdolle on koronakriisin myötä selvinnyt, että useat työvaiheet ja prosessit ovat joko tarpeettomia tai toteutettavissa tehokkaammin. Koronavirus on nopeuttanut uusien teknologioiden hyödyntämistä.
Millaisin valmiuksin siis tulevaisuuden työmarkkinoille?
Vakuutusyhtiöt ja kaupan ala ovat oppineet, että omiin asiakkaisiin kannattaa lähtökohtaisesti luottaa. Luottamus hälventää pelkoa ja edesauttaa digitalisaation etenemistä. Digitalisaatio muuttaa työntekoa erilaiseksi – muuttaa ja hävittää ammatteja sekä luo kokonaan uusia ammatteja.
Digitalisaatio ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi muuttua tietotekniikan ammattilaisiksi. Esimerkiksi hybridikassatyöntekijän työ ei edellytä erityisiä tietoteknisiä valmiuksia, mutta se edellyttää vahvoja vuorovaikutustaitoja ja kykyä ymmärtää erilaisten asiakkaiden tapaa oppia sekä kykyä saattaa asiakkaat muutosprosessin läpi hyvässä hengessä. Vastaavasti vakuutusyhtiön vahinkokäsittelijän rooli on muuttunut konsultoivaan suuntaan kyttäävästä roolista. Muutos on pääsääntöisesti hyväksi.
Poliittisten päättäjien tehtävä on mahdollistaa parempi Suomi ja työelämä
Suomessa toimi vuoteen 1963 asti ammattikunta, jonka edustajia kutsuttiin sentraalisantroiksi. Sentraalisantra välitti puheluita manuaalisesti. Jos me siirtyisimme takaisin aikaan, jolloin sähköinen tiedonvälitys hoidettiin manuaalisilla yhteyksillä, niin tarvitsisimme vähintään nykyisen työvoimareservin kokonaisuudessaan käyttöön – käytännössä paljon enemmänkin.
On itsestäänselvää, että työelämän ongelmia ei pidä lähteä ratkaisemaan siirtymällä digitalisaatiossa taaksepäin. Digijuna muuttaa maailmaa.
Poliittisen päätöksentekokoneiston tehtävä on ennakoida yhteiskunnan väistämättömiä muutoksia ja pyrkiä siihen, että jokainen suomalainen löytää paikkansa yhteiskunnasta ja mieluiten yhteiskuntaa ja kansalaista itseään hyödyttävän paikan.
Monella suomalaisella työvoimareserviin kuuluvalla ihmisellä on aito mahdollisuus sopeutua työelämän muuttuviin vaatimuksiin – vailla yliopistotasoista koulutusta olevalla eurooppalaisen kulttuurin ulkopuolelta tulevalle kielitaidottomalle ihmiselle se on yleensä haasteellisempaa ja tulevaisuudessa vielä vaikeampaa.
ILMARI TARKKONEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Uusimmat

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää