Turvapaikanhakijoina maahan tulleita Irakin ja Syyrian kansalaisia Saksassa joulukuussa 2015. Miehet olivat matkalla Ruotsiin. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia voidakseen ottaa passin pois niiltä kaksoiskansalaisilta, jotka ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden vilpillisin keinoin tai jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Maan hallitus tiedotti (15.1.), että ne kaksoiskansalaiset, jotka ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden antamalla vääriä tietoja, lahjomalla tai uhkailemalla, voisivat menettää Ruotsin kansalaisuuden. Laki mahdollistaisi kansalaisuuden poistamisen myös vakoilu- ja maanpetostuomion saaneilta kaksoiskansalaisilta.
Oikeusministeri Gunnar Strömmer sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että taustalla on kolme rinnakkaista ja vakavaa uhkaa maan sisäiselle turvallisuudelle.
– Väkivaltainen ääriajattelu, vihamielisesti Ruotsia kohtaan toimivat valtiolliset toimijat sekä järjestelmällinen ja järjestäytynyt rikollisuus.
Lakimuutoksen taustalla on Ruotsin vähemmistöhallitus, jota tukee ruotsidemokraatit.
Ruotsidemokraatit lupasi vuonna 2022 vähentävänsä maahanmuuttoa ja puuttuvansa jengirikollisuuteen.
Viime vuonna esimerkiksi Tukholma myönsi ennätyksellisen vähän oleskelulupia turvapaikanhakijoille ja heidän sukulaisilleen.
Ehdotukset kansalaisuuden peruuttamisesta esitti puolueiden välinen parlamentaarinen komitea. Ruotsin perustuslain muuttaminen edellyttää, että ehdotukset hyväksytään parlamentissa yksinkertaisella enemmistöllä. Sen jälkeen on järjestetettävä parlamenttivaalit ja toinen äänestys parlamentissa.
Hallituksen oikeistopuolueet sekä hallitusta tukevat ruotsidemokraatit olisivat halunneet peruuttaa kansalaisuuden myös jengirikollisilta.
Noin 20 prosenttia Ruotsin 10,5 miljoonasta kansalaisesta on syntynyt ulkomailla.
Ruotsin hallitus ehdotti myös viime viikolla, että Ruotsissa asuvan henkilön olisi asuttava maassa kahdeksan vuotta ennen kuin hän voi saada Ruotsin kansalaisuuden. Nykyinen asumisaikavaatimus on viisi vuotta.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tammikuun alussa koiraansa ulkoiluttanut 55-vuotias nainen yritettiin murhata veitseniskuilla Boråsissa. Kyseessä oli lyhyessä ajassa jo toinen törkeä väkivallanteko, joka on yhdistetty verkon pimeimmässä nurkassa majaansa pitämään natsihenkiseen saatananpalvojayhteisöön. Jäljet johtavat myös sylttytehtaisiin Venäjällä.
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Hallituksen toimet jengiväkivallan hillitsemiseksi tuottavat tulosta Ruotsissa. Ampumistapausten määrä laski viime vuonna 30 prosenttia. Ampumisten määrä väheni toista vuotta peräkkäin. Tilastoituja tapauksia oli edelleenkin paljon, peräti 270.
Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus jatkaa valitsemallaan tiellä ja pyrkii lieventämään hallitsemattoman maahanmuuton seurauksia. Oikeutta turvapaikan hakuun rajoitetaan, jotta uusintahakemusten tehtailu saadaan loppumaan. Myös maassa piileskelevän paperittoman väen määrää pyritään vähentämään.
Suhtautuminen pakolaisiin on muuttunut Euroopassa ja se näkyy jo politiikan valtasuhteissa. Siksi johdon vaihtuminen Syyriassa nosti välittömästi esiin kysymyksen maasta paenneiden kotiinpaluusta. Esittämättä on kuitenkin jäänyt retorinen kysymys siitä, miksi kukaan haluaisi muuttaa hyvinvointivaltion runsaudesta kotimaan leivättömän pöydän ääreen. Syyrian jälleenrakentamisen maksajasta ei ole tietoa, vaikka sormi perinteisesti osoittaakin EU:n suuntaan.
Viikon suosituimmat
Ruotsi on yhteiskunnallinen laboratiorio, joka kertoo millaista Suomessa on parinkymmenen vuoden kuluttua. Kannustimet kotoutumiseen puuttuvat, kun valtio toteuttaa kotoutumisen tulijan puolesta. Jussi Halla-aho kehottaa kaikkia pohtimaan asioita maahanmuuttajan näkökulmasta. Suomi on kaukomailla todellisessa puutteessa elävän näkökulmasta uskomaton onnela.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi Veronika Honkasalon (vas.) tuoretta ulostuloa, jossa tämä vaatii Suomea tuomitsemaan Israelin iskut Iraniin. Antikaisen mukaan Honkasalon kirjoitus myötäilee käytännössä Irania jättämällä täysin huomiotta sen, miksi Israel iski ja mitä Iran edustaa.
Helsingin kaupungin työntekijöiden viestiryhmissä vellova Elokapina-myötäily saattaa näyttäytyä sympaattisena, mutta asia on ongelmallinen. Kaupunki on julkinen toimija, ja sen työntekijöiltä voidaan lähtökohtaisesti odottaa neutraalia lähestymistapaa aktivistien kuohuntaa kohtaan.
Länsimaat ovat jo kerran lähimenneisyydessä menneet ansaan eikä sen soisi tapahtuvan toiste. Jos Kiinan mahdollisiin imperialistisiin toimiin jouduttaisiin reagoimaan pakotteilla, se tietäisi länsimaille katastrofia, pohtii Jussi Halla-aho laajassa haastattelussaan Kuuntelija-podcastissa. Afrikka ei sitten ole enää mahdollinen uhka, vaan väestökehityksen epätasapaino ja siitä johtuva muuttopaine on pakko ottaa todesta jo nyt.
Länsimaat ovat vain yksi osa maailmaa, joka nyt on kivuliaassa muutoksen tilassa. Aika entinen ei enää palaa, vaikka kuinka sitä haluaisimme. Sodankäynti ja hyökkäykset eivät nekään välttämättä lopullisesti ratkaise ongelmia. - Ulkoisella hyökkäyksellä on kuitenkin taipumus yhdistää kansalaisia oman hallintonsa taakse, tiivisti puhemies Jussi Halla-Aho ihmisluonteen peruspiirteen valtiossa kuin valtiossa.
Tuore tutkimus paljastaa rakenteellisia eroja Yhdysvaltojen poliittisen vasemmiston ja oikeiston välillä. Tutkijat havaitsivat, että demokraattien poliittiset asenteet ja siihen liittyvä identiteetti ovat keskittyneempiä ja rakentuvat usein äärimmäisille näkemyksille. Vastaavasti republikaanien joukossa esiintyy laajempaa mielipiteiden kirjoa. Tämä viittaa siihen, että poliittinen oikeisto saattaa tällä hetkellä sallia suuremman ajattelun moninaisuuden kuin vasemmisto – ainakin tietyissä polttavissa kysymyksissä. Tutkijat kuitenkin varoittavat tekemästä liian hätäisiä johtopäätöksiä ja peräänkuuluttavat aiheesta lisätutkimusta.
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.
Puolustusministeriön pääsisäänkäynti on suljettu useiksi viikoiksi sen jälkeen, kun Palestiina-aktivistit töhrivät rakennuksen punaisella maalilla. Julkisivun rakennevaurioiden vuoksi entisöinti maksaa veronmaksajille kymmeniä tuhansia euroja ja kestää vähintään koko heinäkuun ajan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei säästele sanojaan kritisoidessaan tuhotyön tekijöitä ja sen tukijoukkoja.
Lue lisää
Lue lisää
