

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsi alkaa määrätietoisesti torjua matalapalkkamaahanmuuttoa – uusi hallitus kaksinkertaisti tulorajan, joka on edellytyksenä maahanpääsylle
Ruotsin hallitus ja sitä tukeva ruotsidemokraatit ovat sopineet uusista tiukennuksista työperäiseen maahanmuuttoon. Ensi syksystä alkaen EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden on varmistettava työpaikka, josta ansaitsee vähintään 26 560 kruunua eli vähintään 80 prosenttia ruotsalaisten mediaanipalkasta.
Ruotsin uuden pääministerin, moderaattien Ulf Kristerssonin johtama ruotsidemokraattien tukema hallitus ryhtyy määrätietoisesti torjumaan matalapalkkamaahanmuuttoa.
Hallitus on äskettäin sopinut nostavansa vähimmäispalkkarajaa, joka vaaditaan EU:n ulkopuolelta tulevilta maahanmuuttajilta työluvan edellytyksenä. Ensi lokakuun alusta lähtien Ruotsiin töihin haluavien maahanmuuttajien on osoitettava työpaikka, josta maksetaan palkkaa vähintään 26 560 Ruotsin kruunua kuukaudessa eli jopa yli kaksinkertaisesti enemmän nykyiseen 13 000 kruunun vaatimukseen verrattuna.
Euroiksi muutettuna maahanmuuttajien uusi vähimmäispalkkavaatimus on noin 2 300 euroa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on nostaa tulorajaa edelleen lähemmäksi kohti ruotsalaisten työntekijöiden mediaanipalkkaa.
Korkeasti koulutetut: Tervetuloa
Tulorajojen kiristyksellä pyritään muun muassa estämään koulutusta vailla olevien maahanmuuttajien pääsy Ruotsin työmarkkinoille. Vastaavasti samalla pyritään mahdollistamaan erityisalojen osaajien helpompi pääsy Ruotsiin tarjoamaan työpanostaan aloille, joilla erityisosaajia tarvitaan. Jatkossa siis korkeasti koulutettujen osaajien kynnystä saapua Ruotsiin töihin halutaan madaltaa.
Työperäisen maahanmuuton uudistamisesta on keskusteltu Ruotsissa jo pitkään, sillä maassa on havaittu, että vaikka matalapalkkamaahanmuutolla saadaan näennäisesti lisättyä työikäisten työntekijöiden määrää, lopulta matalan osaamisen maahanmuutto vain heikentää valtion taloutta, koska tulijat eivät tule toimeen palkallaan.
Tällä hetkellä noin 70 prosenttia Ruotsissa työskentelevistä maahanmuuttajista ansaitsee hieman enemmän kuin nykyinen 13 000 euron palkkarajavaatimus, mutta monilla aloilla tienestit myös jäävät tämän alle, etenkin ravintola- ja siivousaloilla.
Maahanmuuttajien matalat palkat ja heikko ostovoima eivät ole pelkästään heidän itsensä vaan kaikkien työntekijöiden ongelma, koska työvoiman ylitarjonta johtaa tilanteeseen, jossa työnantajayrityksillä ei ole tarvetta kilpailla työntekijöistä saati nostaa palkkoja ja parantaa työoloja.
Ruotsin kepu jatkaisi palkkojen polkemista
Maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergardin mukaan uudistus on merkittävä askel Ruotsiin suuntautuvan työvoiman maahanmuuton edellytysten kiristämiseksi.
– Se on myös tärkeä osa paradigman muutosta, jota olemme toteuttamassa maahanmuuttoalalla, Stenergard sanoo.
Ruotsalainen elinkeinoelämä ja Ruotsin keskusta sen sijaan vastustavat uudistusta, koska ne haluaisivat jatkaa matalapalkkamaahanmuuttoa – ja samalla ruotsalaisen duunarin palkkojen polkemista. Ruotsin keskustaa edustava poliitikko Jonny Cato väittää uudistusta ”yritysvastaiseksi” ja vetoaa siihen, kuinka moni yritys jo nyt käyttää maahanmuuttajia työvoimana.
– On monia yrityksiä, jotka ovat täysin riippuvaisia muiden maiden työvoimasta, ja tämä on vasta ensimmäinen askel hallituksen yritysvastaisessa politiikassa, Cato päästelee.
Ruotsalainen Arbeten-media moittii keskustapoliitikon päättelyä absurdiksi ja vailla logiikkaa olevaksi.
Suuryritykset maksavat mielellään matalia palkkoja
Ruotsin suunnanmuutos ei olekaan ainoa laatuaan Euroopassa, sillä myös esimerkiksi Saksa on laittamassa työperäisen maahanmuuton pelisääntöjä uusiksi. Saksan hallitus esitteli äskettäin lakiesityksen, joka pyrkii tekemään Saksasta houkuttelevan kohdemaan nimenomaan koulutetuille maahanmuuttajille. Saksan malliin kuuluu pisteytys. Pisteitä saa esimerkiksi englannin ja saksan kielitaidosta, aiemmasta työkokemuksesta sekä koulutuksesta.
Elinkeinoelämän edustajat eri maissa, myös Suomessa, karsastavat tulorajoja – ja syykin on selvä: työperäinen maahanmuutto tarjoaa yrityksille mahdollisuuden ulkoistaa osa palkanmaksusta veronmaksajien rasitukseksi. Kun on ensin luotu tilanne, jossa Suomeen on helppo saapua töihin matalan osaamisen tehtäviin, joista maksettavalla palkalla ei tule toimeen, loppuosa elämisen kustannuksista jää veronmaksajien maksettavaksi eri tulonsiirtojen, kuten asumistukien ja toimeentulotuen muodossa.
Usein toistuva argumentti on, että Suomessa olevien työikäisten määrää tulisi lisätä maahanmuutolla – ikään kuin tulijoiden nuppiluvun kasvattaminen tarkoittaisi sitä, että jokaisella tulijalla olisi tarjota lisäarvoa suomalaisille työmarkkinoille. Tosiasiassa matalapalkkamaahanmuutto on pelkkä veronmaksajien tarjoama yritystuki suuryrityksille.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- matalapalkkamaahanmuutto Jonny Cato maahanpääsy osaajat vähimmäispalkka tulorajat Maria Malmer Stenergard Ulf Kristersson asumistuet tulonsiirrot Työperäinen maahanmuutto Toimeentulotuki Ruotsidemokraatit Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra tyrmää vanhojen puolueiden selitykset työvoimapulasta: Työmarkkinoiden ongelmien syynä työn heikot kannustimet

Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan

Maahanmuutto kasvattaa huono-osaisuutta, joka ei ratkea kotouttamisella – Purra: ”Se ei ole perussuomalaisten visio hyvästä Suomesta”

Lulu Ranne: Verolla ja velalla tämä maa ei nouse

Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää emeritusprofessori Vesa Kanniaisen laskelmat nettoveronmaksajista – ”1 700 euroa kuussa tienaava ei maksa vuodessa 20 000 euroa veroja”

Enemmistö saksalaisista ei usko pakolaisten kotouttamisen onnistuvan – vuonna 2015 tulleista puolet yhä toimeentulotuen varassa

Ruotsi purkaa kannustinloukut – tuet eivät saa olla suurempia kuin palkka

Valtiovarainministeri Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ikääntyvän väestön ongelmia – Suomessa on liikaa ihmisiä työvoiman ulkopuolella
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.