

LEHTIKUVA
Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan
Suomi kärsii muita Pohjoismaita heikommasta kasvuvauhdista. VTT Heikki Koskenkylä pitää työllisyysasteen kasvattamista välttämättömänä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto julkisti maanantaina 18.9 raportin Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuudesta. Raportin mukaan työmarkkinat kärsivät edelleen 1990-luvun alun suuren laman seurauksista. Raportissa tarkastellaan Suomen työmarkkinoiden tehokkuutta 1960-luvulta nykyhetkeen saakka.
Tehokkuutta arvioidaan avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden suhteen kehityksellä. Mitä enemmän avoimia työpaikkoja tarvitaan saavuttamaan jokin haluttu työttömyyden taso, sitä heikommin työmarkkinat toimivat.
Merkittävin siirtymä työmarkkinoilla tapahtui 1990-luvun alun laman aikaan. Silloin työttömyys oli suurimmillaan lähes 20 prosenttia. Ennen lamaa työmarkkinat olivat huomattavasti tehokkaammat kuin nykyisin. Työttömyyden laskemiseksi matalalle tarvittiin vähemmän avoimia työpaikkoja kuin nykyään. Ennen lamaa työttömyys oli noin kolme prosenttia. Laman jälkeen työttömyys ei ole laskenut alle kuuden prosentin. Edes Nokian huippuvuosina noin 1999-2007 työttömyys ei laskenut entiselle tasolleen. Vuosien 2008-2010 finanssikriisin ja sen jälkeen seuranneen eurokriisin aikaan metsäteollisuus ja Nokia taantuivat merkittävästi. Suomen työllisyysaste on sittemmin kohonnut 74 prosentin tasolle, mutta muilla pohjoismailla se on 77-78 prosentin tasoa. Entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki on sanonut, että työllisyysaste pitäisi saada 80 prosentin tasolle, jotta Suomen julkinen talous saataisiin tasapainoon ja velkaantumisen kasvu pysäytettyä. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nyt noin 74 prosenttia, mutta se uhkaa kasvaa edelleen. Ruotsilla ja Tanskalla velka-aste on vain noin 32 prosenttia.
On suorastaan häkellyttävää, että työllisyysasteen ollessa ennätyskorkea 74 prosenttia, työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan noin 190 000 henkilöä ja TEM:in laajan tilaston mukaan jopa yli 300 000 henkeä (Suomen Perusta).
Orpon hallituksen tavoite on lisätä työllisyyttä 100 000 henkilöllä vaalikauden aikana. Hallitusohjelmassa on tiedostettu ongelma hyvin ja siinä onkin useita keinoja tavoitteen saavuttamiseksi.
Kannustinloukkuihin puuttuminen on aivan välttämätöntä. Työnteon pitäisi olla aina kannattavampaa kuin tukien varassa työttömänä oleminen. Työmarkkinoiden toimintaa tulee joustavoittaa. Paikallisen sopimisen helpottaminen on hallituksella yhtenä keinona. Työvoimahallinnon toimintaa tulee tehostaa. Myös koulutusta on tehostettava. Siinä Suomi on taantunut yllättävän nopeasti. Maan sisäistä muuttoliikettä työn perässä on myös helpotettava.
Suomessa on paljon yrityksiä kansantalouden kokoon suhteutettuna. Niistä suurin osa on kuitenkin yksinyrittäjiä. Työnantajayritysten määrä on alkanut laskea. Tämä on hyvin huolestuttavaa. Yksinyrittäjiä on peräti 190 000 henkilöä. Heillä on suuri kynnys ryhtyä työnantajiksi. Jos joka toinen yksinyrittäjä rekrytoisi edes yhden työntekijän, kasvaisi työllisyys lähes 100 000 henkilöllä. Hallituksen tulee helpottaa työnantajaksi ryhtymistä. Muissa Pohjoismaissa tämä on onnistunut paremmin kuin Suomessa.
Suomen talous on lähellä kriisitilannetta. Viimeisten yli 10 vuoden aikana kasvuvauhti on jäänyt noin puoleen muista Pohjoismaista. Talouden kasvua syntyy työpanoksen ja tuottavuuden kasvulla. Työttömien määrä on meillä aivan liian korkea. Kun lisäksi syntyvyys on maailman alhaisimpia, työpanosta on kasvatettava pyrkimyksillä täystyöllisyyteen. Työllisyysaste on saatava 80 prosentin tasolle. Hallituksella on hyviä keinoja tähän, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan. Jos tavoitteissa ei onnistuta, ajautuu Suomen julkinen talous vakavaan kriisiin.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Maailman ja erityisesti EU:n energiasektorit suurten muutosten kourissa, hinnat nousevat, inflaatio kiihtyy, reaalipalkat laskevat

Suomen Uniper-sekoilu on usean peräkkäisen virheen, varomattomuuden ja kovakorvaisuuden summa – Heikki Koskenkylä kertoo polusta, joka johti katastrofiin

Koskenkylä: Kansantalous kuihtuu ja petaa tilaa velkariskille, viennin menestyminen olisi ratkaisevan tärkeää – Suomen kansantalous on liian pieni julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen

Koskenkylä: Yrittäjyyden ja yritysten kasvun edistäminen tulisi ottaa keskeiseen asemaan – ”Työllisyyden tulisi kasvaa jatkossa vain yrityssektorilla”

Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä

Koskenkylä muistuttaa: Talousnobelisti näytti vihreää valoa hallituksen linjauksille

Purra: Hallituksen tehtävänä on luoda yrityksille helposti ennakoitava toimintaympäristö – ”Yrityksillä tulee olla mahdollisuus kasvaa ja ihmisillä mahdollisuus vaurastua”

Hintojen nousu vähentänyt kotitalouksien kulutusta – ostovoima kohentumassa ensi vuonna

Suomen Yrittäjien tuore kysely: Perussuomalaiset on duunareiden suosikkipuolue
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää