

LEHTIKUVA
Koskenkylä: Suomen talouden ongelmat ovat haastavia, rakenneuudistuksia syytä tehostaa – ”liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme hyvinvointia”
Suomen Pankin ex-osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa talouden haasteista.
Suomen talouskehitys oli menestystarina Nokian huippuvuosina 1999-2008. BKT:n kasvu oli kolme prosenttia vuodessa, mikä oli EU:n parhaita lukuja. Vaihtotase suhteessa BKT:hen oli huomattavan ylijäämäinen, jopa Saksan tasoa. Budjetti oli ylijäämäinen ja velka-aste 30 prosenttia. Työllisyysaste kohosi lama-ajan 1991-1993 62 prosentin tasolta 73 prosenttiin. Suomea ihailtiin maailman lehdistössä ja Ruotsissa kadehdittiin, koska Eriksson oli paljon heikompi kuin Nokia.
Kansainvälisen finanssikriisin jälkeen 2008-2009 tuli romahdus. BKT aleni vuonna 2009 peräti kahdeksan prosenttia. Lisäksi euron kriisi pahensi tilannetta. Talouden toipumista ei ole tullut. BKT:n kasvu on ollut EU:n heikoimpia ja samoin tuottavuuden. Julkinen velka suhteessa BKT:een on yli 70 prosenttia kun Ruotsilla ja Tanskalla se on vain 30 prosenttia. Budjetti on kroonisesti alijäämäinen eikä näytä alenevan Orpon hallituksen aikana. Työllisyysaste 74 prosenttia on tyydyttävä, mutta työttömiä on edelleen hyvin paljon. Ollaan jääty pahasti jälkeen muita pohjoismaita. Suomen ongelmat ovat vakavia ja pitkäaikaisia.
Työikäinen väestömme vanhenee lähes maailman nopeinta tahtia. Lisäksi työikäinen väestö supistuu. Hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyys vaarantuu. Liian suuri julkinen sektori on hyvinvointimme pahin vihollinen! Väestöllinen huoltosuhde heikkenee uhkaavasti. Yhtä työikäistä kohden on yhä enemmän huollettavia. Tämän suhteen heikkeneminen on lähes nopeinta EU-maissa. TEM arvioi työikäisen väestön alenevan yli 10 000 henkilöä vuodessa jopa seuraavien 30 vuoden aikana. Ja tämä pelkästään ikäluokkien pienenemisen johdosta. Taloudellisen kasvun voimistuminen vaatisi korkeaa työllisyysastetta ja tuottavuuden kasvua. Työllisyysaste tulisi saada 80 prosentin tasolle, kun se nyt on 74 prosenttia. Tätä tasoa on suositellut myös entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki monta kertaa viime vuosina.
Taloudellisen kasvun voimistuminen vaatisi korkeaa työllisyysastetta ja tuottavuuden kasvua
Työvoiman tilanne on Suomessa suorastaan outo, koska työllisyysaste on historiallisen korkea, mutta työttömiä on TEM:in tilastojen mukaan edelleen peräti 350 000 henkilöä. Kyseessä on ns. laaja työttömyyden käsite. Työvoiman tarjontaa vähentävät sairauspoissaolot ja ennenaikaisten eläkkeelle menojen suuri määrä. Työkyvyttömyyseläkkeelle lähtee vuosittain lähes 20 000. Työkyvyttömyyseläkkeellä on jo noin 200 000 henkilöä. Vanhenevan ikärakenteen ja työkyvyttömyyksien tähden työikäinen väestö vähenee vuosittain noin 30 000 henkilöä. Tämä on suhteellisesti vertaillen pohjoismaiden suurin luku.
Talouden kasvua syntyy työpanoksen ja tuottavuuden kautta. Työpanoksen osalta ratkaisevaa ei ole työllisten lukumäärä vaan tehdyt työtunnit. Työtunnit ovat alkaneet laskea, mikä uhkaa kärjistää talouden ongelmia. Kun työtunnit eivät ole viime vuosina lisääntyneet, työllisyysasteen nousukaan ei ole auttanut hyvinvointivaltion rahoituksessa. Nyt työllisyysastekin on jo laskemassa, joten työtuntien määräkin voi jatkaa laskua. Osa-aikainen työ on ollut pääosin työllisyysasteen nousun syynä.
Hallituksen ohjelman keinot työllisyyden kohentamiseksi ovat kaikki tarpeellisia, mutta ne eivät vielä riitä. Työmarkkinoiden toimintaa täytyy tehostaa ja varmasti vielä seuraavankin hallituksen aikana. Laaja työttömyys 350 000 henkilöä on valtava rasite julkiselle taloudelle. Kannustinloukkuja täytyy purkaa entistä enemmän, jotta työttömät hakeutuvat töihin ja vajaatyölliset tekevät enemmän työtunteja. Lisätyöstä tehtävä marginaaliverotus on EU:n korkeimpia. Veromaksajain Keskusliitto on tehnyt vertailuja muihin maihin nähden jo pitkään. Marginaaliverotus on jo alemmilla keskituloisilla Suomessa korkeimpia ja suurituloisilla kuusi prosenttiyksikköä muita pohjoismaita korkeampi. Työvoimapalveluita on myös tehostettava.
Suomea vaivaa valtioriippuvuus.
Nobelisti Bengt Holmström on todennut Kauppalehden haastattelussa viime kesänä, että Suomea vaivaa valtioriippuvuus. Olemme liian riippuvaisia yhteiskunnan tuesta. Yksilön kokemat ongelmat nähdään usein yhteiskunnan, järjestelmän tai rakenteiden aiheuttamina. Yksilön vastuusta ei puhuta avoimesti tarpeeksi. Usein ajatellaan, että markkinatalous syrjii ja ajaa ihmisiä ongelmiin kuten työttömyyteen. Suomessa tulisikin alkaa puhua aiempaa enemmän siitä, että iso vastuu ongelmien ratkaisemisessa on yksilöillä itsellään. Tämä ei poissulje sitä, että yhteiskunnan tukea myös tarvitaan. Holmström ihmettelee suomalaista paradoksia: Suomi on maailman onnellisin maa, mutta ihmiset valittavat huonoa oloaan.
Hallituksen tulisikin ottaa huomioon Holmströmin sanomiset. Tämä voidaan tehdä parhaiten poistamalla työnteon kannustinloukkuja, jotta ylipäänsä hakeudutaan töihin ja ollaan valmiita lisäämään työtunteja. Suomessa on yrityksiä paljon suhteessa talouden kokoon. Olemme jopa EU-maiden kärkipäässä tältä osin. Meillä on kuitenkin valtavasti yksinyrittäjiä. Heidän lukumäärä on kasvanut jo 190 000 henkilön tasolle. Samaan aikaan työnantajayritysten lukumäärä on alkanut laskea. Tämä on erittäin huolestuttavaa.
Hallituksen tulisikin lisätä ohjelmaansa kannustimia, joilla yksinyrittäjiä rohkaistaan ryhtymään työnantajaksi. Hallituksen tavoite on lisätä työllisyyttä 100 000 henkilöllä. Tämä tavoite voidaan saavuttaa, jos joka toinen yksinyrittäjä rekrytoisi yhden työntekijän. Ylipäänsä pienet ja keskisuuret yritykset voisivat lisätä työllisyyttä. Suuret yritykset pääosin vähentävät. Pk-yritykset haluavat paikallista sopimista työehdoista. Sen osoittavat Suomen Yrittäjien kyselyt yrityksille. Hallituksen tulee toteuttaa ohjelmaansa paikallisen sopimisen edistämisestä. Myös verotuksen keinoin voidaan edistää pk-yritysten kautta tapahtuvaa työllisyyden kasvua. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että hallituksen ohjelma on oikeansuuntainen, mutta se ei ole riittävän laaja ja tehokas työllisyyden kasvattamiseen 100 000 henkilöllä, jolloin työllisyysaste kohoaisi 80 prosentin tasolle. Mikäli tätä tavoitetta ei saavuteta, joudutaan hyvinvointisektoriamme karsimaan kovalla kädellä. Tämä tarkoittaa julkisten menojen aiottua paljon suurempaa vähentämistä. Muissa pohjoismaissa ei tällaista tarvetta ole lainkaan.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä

Koskenkylä muistuttaa: Talousnobelisti näytti vihreää valoa hallituksen linjauksille

Koskenkylä: Vihreästä siirtymästä tuskin tulee Suomelle kultakaivosta

Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan

Koskenkylä: Uudella hallituksella riittää urakkaa, viimeisten 15 vuoden aikana rakenneuudistukset ovat jääneet Suomessa pääosin tekemättä

Koskenkylä: EU on suurien haasteiden edessä – näkymät eivät ole hyvät

Valtiovarainministeri Purra MT:n kolumnissaan: Suomen väestökehitys on ankeaa – ”Halpamaahanmuutto ei pelasta”

Saksan maataloustuottajien protesti veti vesiperän – valtiovarainministeri ei luvannut perua tukiaisten leikkauksia

Valtiovarainministeri Purra: Hallitusohjelman taloustavoitteisiin pääseminen edellyttää laajoja lisätoimia
Viikon suosituimmat

Hallitusta rasismista kouluttaneet paljastuivat itse rasisteiksi – Rostila: THL levittää syrjivää pseudotiedettä valkoisten etuoikeuksista
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.

Some ärähti THL:n huuruisesta sekoilusta – terveysviranomainen höpöttelee suomalaisuusmyytistä, väittää kotoutumista ”pakkoassimilaatioksi” – THL:n sivusto pursuilee kovan linjan woketusta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.

Zalandon hijab-kampanja suututtaa islamistista hallintoa paenneita naisia: ”Siskoni menettivät henkensä tämän typerän hijabin takia”
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.

Antikainen: Rikollisjoukko ei määrää Suomen puolustuksesta – ”Töhrykampanja ei muuta Suomen turvallisuuspolitiikkaa”
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.

Thunbergin purjehdusseurueen taustat: Yksi osallistui Hizbollahin johtajan hautajaisiin, vasemmistomeppi syytti Hamasin kidnappaaman vauvan kuolemasta Israelia
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.

Ari Koponen raivostui liikemiehen koulutusbisnekselle: ”Vesterbacka sumuttaa aasialaisia opiskelijoita ja hyväksikäyttää suomalaista koulutusjärjestelmää”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.

Woken jo hiipuessa Väestöliitto lanseeraa kampanjan, joka syyttää DEI:stä irtisanoutuvia yrityksiä tasa-arvon takinkääntäjiksi
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.

Wille Rydman: Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa – ”Ole mies, älä henkilö”
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.

Salafistit puhaltavat pontta islamisaatioon pystyttämällä pikavauhtia pyhättöjä – ”Kyseessä on valtava hanke”
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.