LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
– Painetta ilmastolain avaamiseksi on nyt tullut niin MTK:n kuin Sahateollisuudenkin suunnalta. Vuosi 2035 tulee aivan liian nopeasti, ja se oli selvää jo, kun edellinen hallitus tuon lain hyväksyi. Liian kireä ilmastopolitiikka heikentää metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiä ja on myös omiaan vaarantamaan huoltovarmuutemme, Jari Koskela huomauttaa.
Koskela muistuttaa, että hallitus on kyllä ohjelmassaan sitoutunut ilmastolakiin, mutta hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että hallitus ei tee ilmastopoliittisia päätöksiä, jotka nostavat arjen kustannuksia tai heikentävät elinkeinoelämän kilpailukykyä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että ilmastotavoitteita edistetään järkevästi ja vaikuttavasti.
– Mielestäni näiden kirjausten perusteella ilmastolain avaaminen on perusteltua. Nyt näyttää siltä, että hiilineutraaliustavoitteeseen pääseminen edellyttäisi merkittävää hakkuiden vähentämistä, joka haittaisi elinkeinoelämän kilpailukykyä. Uudet ilmastopoliittiset päätökset vuoden 2035 tavoitteen saavuttamiseksi myös vääjäämättä nostaisivat arjen kustannuksia. Ja voidaan kysyä, kuinka järkevää ja vaikuttavaa on ilmastopolitiikka, joka todennäköisesti vain siirtäisi tuotantoa muihin maihin ja köyhdyttäisi suomalaisia, Koskela pohtii.
Koskela toivoo ilmastopolitiikkaan uutta ajattelua, jossa huomioidaan nykyistä paremmin tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen muualle sekä mahdolliset uudet strategiset riippuvuussuhteet autoritäärisiin maihin.
– Ei voi olla niin, että ajamme täällä alas turvetuotantoa sekä metsäteollisuutta ja samalla siirrämme työpaikkoja Kiinaan, jossa nousee satoja kivihiilivoimaloita vuodessa. Miten tämä vähentää globaaleja päästöjä? Ei tällaisella politiikalla ole muuta vaikuttavuutta kuin se, että Suomeen syntyy aina vain vähemmän ja vähemmän työpaikkoja, joita niin kipeästi kaipaisimme hyvinvointivaltion turvaamiseksi, Koskela tuhahtaa.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ilta-Sanomien mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra tylyttää todetessaan, ettei Suomi saavuta hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sen sijaan on valtiovarainministerin kanssa samoilla linjoilla.
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.
Viikon suosituimmat
Helsingin Sanomien toimittaja ehdotti, että perinteiseen Suvivirteen pitäisi tehdä uudet sanat, jotka "sopisivat kaikille". Ehdotuksessa oli mukana viittaus muun muassa moskeijoihin. Muutosehdotus esitettiin muka monikulttuurisuuden nimissä, mutta perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää lopputulosta pikemminkin kulttuurisen itsetunnon rapauttamisena ja oman perinteen halveksuntana.
Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.
Finlandia-hymni kaapattiin Palestiina-aktivistien poliittisiin tarkoituksiin mielenosoituksessa Helsingin Narinkkatorilla, vaikka kappaleen käytölle ei ollut saatu lupaa kappaleen säveltäjän Sibeliuksen perikunnalta. Erityistä härskiyttä osoittaa mielenosoitukseen osallistunut vihreä ex-kansanedustaja Iiris Suomela, joka nykyään on töissä edunvalvojana tekijänoikeusjärjestö Teostolla.
Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa sosiaalisessa mediassa esille maanantaisen tempauksen, jossa laulettiin Finlandia-hymniä muutetuin sanoin ja Palestiinan lippuja liehutellen.
Lähi-idän konflikti ja Gaza näkyvät Saksan rikostilastossa. Poliisi rekisteröi viime vuonna 6 236 antisemitististä rikosta, mikä on viidennestä enemmän kuin edellisvuonna. Washingtonissa israelilaisiin diplomaatteihin kohdistuneen veriteon pelätään saavan seuraajia myös Saksassa.
Hallituksen esitys laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden rajoittamisesta kiireelliseen hoitoon oli eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa asian esille sosiaalisessa mediassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan Israel ei ole syyllistynyt sotarikoksiin eikä Suomen tule syyttää Israelia sen enempää sotarikoksista kuin kansanmurhastakaan.
Lue lisää
Lue lisää
