

PS ARKISTO
Hallitus kanavoi Suomen ulkopuolelle miljardien eurojen tulonsiirrot – Purra nosti esille holtittoman velkaantumisen ja muistutti tärkeysjärjestyksestä
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus pääsi eilen sopuun valtion tulevien vuosien rahankäytöstä. Hallitus kasvatti kehysriihessä menoja turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Menot lisääntyvät ja samalla valtion velkaantuminen jatkuu voimakkaasti.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi eilen Ylen A-studiossa, että suuret ja poikkeukselliset päätökset ovat seurausta Venäjän Ukrainassa aloittamasta sodasta, joka on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiitteli hallitusta puolustukseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen tehdyistä lisäyksistä. Purra kuitenkin nosti esille holtittoman velkaantumisen.
– Kun tärkeysjärjestyksessä nostetaan tiettyjä asioita, muiden asioiden pitää samalla laskea. En ole kuitenkaan nähnyt mitään hallituksen toimenpiteitä tai lainsäädäntöpaketteja, jotka olisivat väistyneet. Uudet toimet tulevat kaiken vanhan päälle. Se kenties kertoo siitä, että tärkeysjärjestys ei ehkä olekaan muuttunut, Purra sanoi.
Velkaantuminen huolestuttaa
Purra huomautti, että myös monet muut hallituksen aiemmat isot lainsäädäntöhankkeet on puutteellisesti rahoitettu.
– Maksuttomaan toisen asteen koulutukseen ja sote-uudistukseen ei niihinkään valitettavasti ole varattu riittäviä rahoja, jotta ne voitaisiin edes toteuttaa.
Myös kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen sanoi olevansa huolissaan valtion velkaantumisesta.
– Huolestuttavaa on, että Suomen velkaantuminen ei ole pysähtymässä.
Pääministeri Sanna Marinilta kysyttiin, oliko sopivaa tehdä kaikki lisäykset lisävelanotolla vai olisiko sittenkin pitänyt pyrkiä säästämään rahaa ja luopumaan jostain.
Pääministerin vastaus oli, että velkaantuminen on hänestä perustelua, mutta ei vastannut kysymykseen säästämisestä.
Työssäkäyvillekin olisi voitu suoda jotain
Hallitus linjasi myös aikaistetuista indeksikorotuksista pienituloisille kohdistettuihin sosiaalietuuksiin tämän vuoden aikana. Purra huomautti, että olisi ollut syytä huomioida myös työssäkäyvät pienipalkkaiset ihmiset.
– Ongelmia liittyy tällä hetkellä ruuan hintaan, autoilun hintaan ja yleisesti inflaatioon, nämä koskettavat erityisesti työssä käyviä pienituloisia. He eivät saaneet hallituksen kehysriihestä mitään näkymää siihen, että heidän asemansa olisi paranemassa ja että työssä käyminen olisi kannattavaa, Purra moitti.
Kehitysavusta olisi voinut leikata
Purra nosti esille, että hallitus kohdistaa Suomen ulkopuolelle tulonsiirtoina miljardikaupalla rahaa. Kehitysapuun hallitus käyttää edelleen lähes 1,3 miljardia euroa vuodessa, ja kaikki rahoitetaan velaksi.
– Uskon että tilanteessa, jossa me kaikki haluamme auttaa Ukrainan sotaa pakenevia, voisimme leikata muunlaisesta kehitysavusta ja muunlaisesta maahanmuutosta. Myös esimerkiksi pakolaiskiintiöstä voisi leikata sekä muistakin hankkeista, jotka tulevat lisäämään kustannuksia kasvattavaa maahanmuuttoa.
Kehitysapu- ja maahanmuuttohankkeista hallitus ei leikkaa, sen sijaan leikkuri iskee esimerkiksi teiden kunnossapitoon. Perussuomalaiset olisivat toimineet toisin.
– En olisi leikannut tienpidosta ja perusväylien kunnossapidosta. Tälläkin on myös merkitystä päästöihin, koska tiedämme, että hyväkuntoiset tiet vähentävät päästöjä, Purra sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lisävelanotto puolustusmenot työväestö hintojen nousu veronmaksajat Pakolaiskiintiö Annika Saarikko Riikka Purra Sanna Marin leikkaukset Turvallisuus tiestö Huoltovarmuus Velkaantuminen Kehysriihi hallitus kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nyt tuli vaalikauden härskein veto: Ensin valtiovarainministeri kehotti kansaa tinkimään elintasosta – heti sen jälkeen hallitus ilmoitti tuplaavansa kehitysavun ilmastorahat

Perussuomalaiset: Saksa, Ruotsi ja Italia keventävät polttoaineveroa tuntuvasti – Suomessa hallitus kohdentaa ilmastokehitysapuun

Perussuomalaisten Leena Meri esitti 1,3 miljardin kehitysapumenojen leikkaamista: ”Rahoja päätyy veroparatiiseihin” – keskustan kansanedustaja purskahti nauruun

Kehysriihen panostukset ulkoiseen turvallisuuteen keräävät kehuja – sisäinen turvallisuus kuitenkin unohdettu

Leena Meri: Toissijaisiin kohteisiin kohdistuvat menot pois ja suomalaisten verotaakkaa kevyemmäksi

Seuraavalle hallitukselle jäämässä ennennäkemätön velkasotku – ”Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään”

Soteuudistuksen toimeenpanosta puuttuu valtavasti rahaa – Purra syyttää hallitusta: ”Tämä on kulissia, aikaansaannoksenne ovat pelkkää paperia”

Koponen: ”Jokaisen täytyy saada itse päättää, paljonko haluaa maksaa kehitysapua”

EU:n piti kerätä veroja elpymisvälineen vuoksi otettujen luottojen takaisinmaksuun – nyt komissio haluaisi käyttää varoja poliittisiin tavoitteisiinsa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.